torstai 6. joulukuuta 2012

Muutamia kuvia

Lintulaudalta:
Närhi

"Muutama" tintti

Lisää tinttejä
Harmaapäätikka (naaras)

Käpytikka (naaras tämäkin, vaikka kuvasta ei erota)

Maisemia:


Hyvää itsenäisyyspäivää!

sunnuntai 25. marraskuuta 2012

Tikkoja

Tänään lintulaudalla pyöri peräti kolme käpytikkaa, mutta yksikään niistä ei käynyt syömässä, sillä tarjolla ei ollut niiden kallista "lempparirasvaa", vaan ihan tavallista halpaa rasvaa - ei kelvannut.

Tälle kaverille sen sijaan kelpasi! Ilokseni näin ensimmäisen harmaapäätikan koko syksynä. Naaras oli:

sunnuntai 18. marraskuuta 2012

Harakoita, närhiä ja punatulkkuja

Sainpa lopultakin kuvia harakasta ja närhestä! Tänään paikalla kävi peräti kaksi harakkaa ja kaksi närheä. Yhteiskuvaa en saanut, sillä kaverit pysyivät sen verran kaukana toisistaan:
 
Ja laitetaan loppuun vielä aiemmin kuvattu video ruokailevasta punatulkkunaaraasta, jolla on hiukan vaikeuksia päästä lintulaudalle:

lauantai 10. marraskuuta 2012

Uusia lajeja (kuvia)

Tai no vanhoja nämä kaikki ovat edellisiltä vuosilta, mutta nyt ovat ilmestyneet ensi kertaa tänä vuonna!

Vihervarpunen (1. havainto 29.10.)
Kuusitiainen (1. havainto tänään 10.11.)
Punatulkkukoiras (1. havainto tänään 10.11.)
Lisäksi havaittu on närhi, jonka näin 4.11., mutta kuvaa en tästä saanut. Tänään pihassa kävi myös peräti kuusi harakkaa.

Viikolla en valitettavasti ehdi juuri seurailla, sillä on usein jo hämärää kotiin tullessani ja lintulauta hiljainen. Siksi havaintoja tulee varmastikin tehtyä paljon juuri viikonloppuisin.

sunnuntai 28. lokakuuta 2012

Lintulaudan touhuja

Laitoin jo varsinaisen lintulaudankin esille toissapäivänä, en ole vain ehtinyt päivitellä nyt. Tänään oli kuitenkin koko päivä aikaa seurailla lintulaudan tapahtumia.

Lajeja on jo kertynyt ihan mukavasti. Sinitiaiset, talitiaiset ja hömötiaiset ovat luonnollisesti yleisimpiä vieraita, mutta olen nähnyt jo myös viherpeippoja ja pikkuvarpusia sekä yksinäisen koiraspeipon, joka ei ollut vielä lähtenyt etelään. Tänään lähistöllä pyöri myös kaksi harakkaa, eivät kuitenkaan tainneet käydä syömässä. Mustarastaankin näin, mutta se taisi olla kiinnostunut vain lintulautapuun pihlajanmarjoista.

Ihanaa, kun lumi tuli näin aikaisin (vaikka se varmaan tuosta vielä sulaa, ensi viikolle luvataan lämpimämpää).  Mutta viime vuonna ensilumi tuli vasta 21.11.!

Mutta nyt kuvia! Laitetaan ensin pari lumista maisemakuvaa:

 Ja sitten kuvia lintulaudalta:

perjantai 26. lokakuuta 2012

Ensilumi -ja tietenkin myös lintulauta!

Eilen oli jo mukava pakkaspäivä, mutta vasta tänään asentelin lintulaudan. Tai oikeastaan esillä on vasta rasvasiementanko, sillä auringonkukansiemeniä ei vielä ole:
Pari rohkeaa talitinttiä onkin jo uskaltautunut esille:



Ehkä jo iltapäivällä asennan varsinaisen lintulaudankin, kunhan saan niitä siemeniä...

keskiviikko 3. lokakuuta 2012

Päivitystä

Laitetaan nyt pitkästä aikaa päivitystä tännekin, ettei blogi vallan kuole. Tällä kertaa luvassa on tosin vain pieni tekstipäivitys.

En ole nyt hirveästi kuvannut mitään, lintuja enkä luontoa, viime aikoina. Syynä on se, että koneen kiintolevy on melko täynnä pesintäkauden kuvia ja haluan säästellä tilaa. Toinen syy on se, että tuolla kameralla ei juuri kummoisia kuvia saa ja kolmanneksi koko kameraa ei usein ole lähimaillakaan silloin, kun jotain kuvattavaa on.

Suunnitelmani uudesta lintulaudasta meni vähän pieleen. Ajattelin vielä kerran asiaa ja totesin, että kaavailemani verkkosivuinen lintulauta ei tietenkään tule toimimaan - jos raot ovat liian isoja, siemenet valuvat pois ja jos liian pieniä, linnut eivät niitä pysty syömään. Enkä sitten saanut aikaiseksi mitään muutakaan - mennään nyt tuolla vanhalla, jos ei kaupasta satu jotain todella hyvää löytymään ennen talviruokinta-aikaa.

Mutta joka tapauksessa noin kuukauden päästä (säistä riippuen) talviruokinta voi jälleen alkaa! Sitten tuleekin vähän enemmän kuvattavaa ja varmaan päivittelen tätä blogiakin silloin useammin.

Olen jo kovasti suunnitellut täällä pesintäkauden 2013 järjestelyjä. Aluksi koko kevät näytti todella kiireiseltä ja mietin, jääkö aikaa pönttökameralle juuri ollenkaan. Nyt kuitenkin näyttäisi vähän paremmalta lukujärjestysmuutosten ansiosta. Suunnittelin tässä jo asennuspäivääkin - tällä hetkellä perjantai 12.4. näyttäisi hyvälle, mutta varmaahan tuo ei missään nimessä ole.

Ai niin, olihan minulla yksi (huonolaatuinen) kuva kurkiaurasta kännykässäni! Sen myötä hyvää syksyä kaikille blogia enemmän tai vähemmän seuraaville! Koetan vähitellen taas aktivoitua päivittelemään enemmän :)

sunnuntai 12. elokuuta 2012

Lintumaailma hiljenee...

Tähän aikaan vuodesta lintuhavainnot ovat yksittäisiä ja nopeita. Mainittakoon merkittävimpinä harmaapäätikka ja kana/varpushaukka, joka viuhahti pihan poikki.

Omat siepponi näin viimeksi pari päivää sitten terassilla. Koirailla ja naarailla oli jo selviä eroja; koiraiden pyrstö- ja siipisulat olivat tummemmat kuin naarailla. Nyt en ole enää nähnyt sieppoja, ovat ehkä jo muuttomatkalla.

Katselin tässä äskettäin läpi kaikki pesintäkauden 2012 editoidut videot. Monia muistoja nousi taas pintaan. Vakinaaras teki niin suuren työn vain joutuakseen kissan saaliiksi.

Yksi lintu on tosin herättänyt huomioni viime aikoina. En ole täysin varma lajista, mutta hyvin todennäköisesti se on kivitasku -ainakin kutsuäänistä päätellen. Oikeastaan lintuja on maisemissa vähintään kolme tai neljä. Ne istuvat usein puhelinlangalla, kun kuljen ohi.

maanantai 23. heinäkuuta 2012

Heinäkuun lintutapahtumia

Lintumaailmassa on pesintäkauden päätyttyäkin tapahtunut vähän kaikenlaista, mutta en ole vain ehtinyt tätä blogia päivitellä -on ollut niin paljon muutakin. Nyt kokoilen tänne kuitenkin hiukan jotain.

Mökillä on jälleen sorsapesueita, kuten viime vuonnakin. Ovat melko kesyjä, joten niistä pystyy saamaan varsin hyviä lähikuvia. Laitan pari tännekin:






Eilen istuin terassilla ja yllätyksekseni siihen tuli muutama lintu ihan lähelle. Yksi oli jokin, missä oli ruskeaa ja keltaista -en tuntenut lajia. Mutta myös pari sinitiaista tuli siihen ihan lähelle! Seurailin niiden touhuja ja totesin, että sinitintit ottivat pari kertaa reippaasti yhteen muiden lintujen kanssa. Niinpä niin. Tuntui jotenkin ihanalta katsella sinitinttejä pitkästä aikaa -ja toisaalta oli hiukan haikeaa, sillä mieleen muistui jälleen pesintäkausi ja vakinaaraan kohtalo.

Pesintäkausi 2012 elää kyllä yhä unimaailmassani. Joskus näen unta, jossa minulla on pari pöntöllistä kuolleita sinitiaisen- ja kirjosieponpoikasia, joissain unissa taas koetan pitää harvoja eloon jääneitä turvassa kissoilta ja muilta vaaroilta.

Myös pari kuollutta lintua olen nähnyt. Vähän aikaa sitten hautasin yhden tapauksen, joka löytyi koiratarhasta. Vaikutti lentopoikaselta, en tuntenut lajia. Tänään puolestaan löysin kuolleen variksen, jossa koirakin onnistui piehtaroimaan.

Niin, ja toissapäivänä poimin talteen lokin siipisulan! Harvoin otan ulkoa löytyviä sulkia mukaani, mutta tämä oli todella siisti ja kaunis, joten oli pakko ottaa se mukaan.
Pitäisi varmaan kohta ruveta rakentelemaan talvea varten uutta lintulautaa, vanha kun on melko epäkäytännöllinen. Ennen syksyä projekti olisi varmaan hyvä saada valmiiksi, sillä silloin on vähän ikävämpi tehdä rakennushommia. No, onhan tässä vielä aikaa.

sunnuntai 8. heinäkuuta 2012

Pönttökameran poistoa

Nyt se on sitten "virallisesti" taas ohi. Tuntui kovin lopulliselta, kun otin kameran pois ja tyhjensin pöntön. Toisaalta pönttö kätki sisäänsä monia muistoja, jotka nousivat pintaan sitä tyhjentäessä.

Pesän ylin kerros ja seinät olivat täynnä kakkaa. Siepon rakentama osuus pesästä oli oikein kovettunut "kuoreksi", ja sitä sai todella kauan repiä irti. (Vertailuna viime vuoden pesä tinttien jäljiltä)
Siepon rakentama osuus oli myös yllättävän pieni verrattuna siihen, kuinka paljon vakinaaras oli pesää rakentanut. Tuon pienen kerroksen alta löytyivät tietenkin vakinaarasparan munat, jotka olivat pysyneet yllättävän ehjinä. Yhdeksässä munassa ei näkynyt lainkaan reikiä tai säröjä, mutta kaksi munaa oli rikki.
Ja tässä kuva, joka havainnollistaa tuota kokoa:
Vakinaaraan rakentama osuus pesästä oli todella suuri. Alla oli sammalta ja päällä koirankarvoja. Miten tuo kaikki olikaan mahtunut pönttöön sisään?
Taistelin pöntön kanssa pitkään hyttysten ja paarmojen ympäröimänä, mutta lopulta sain sen tyhjäksi. Tältä se näyttää nyt:
Pönttökameran pyyhin talouspaperilla ja pistin laatikkoonsa yhdessä kaapelin, adapterin ja virtalähteen kanssa. Pöntön otin ainakin toistaiseksi pois puusta, ehkä laitan sen sitten syksyllä taas talven ajaksi puuhun. Nyt en vain hiestä märkänä jaksanut enää taistella sen kanssa hetkeäkään pidempään. Eipä siellä varmaan kukaan enää tänä vuonna edes pesisi.

Blogi puolestaan jää tietenkin pystyyn ja koetan kirjoitella tänne lintu- ja luontoaiheisia juttuja pitkin vuotta. Mitä tässä nyt eteen sitten tuleekaan.

Huhhuh, nyt on saatu pesintäkausi 2012 päätökseen. Olivatpa taas melkoiset kolme kuukautta! Mitähän ensi vuosi tarjoaa? No, sen näkee sitten huhtikuussa 2013, kun on taas aika aloittaa alusta. :)

lauantai 7. heinäkuuta 2012

Pesästälentovideo ja pohdintaa

Pesintäkausi 2012. Satoja taisteluja oikeudesta pesiä. Kaksi kuolonuhria ja yllättäviä käänteitä. Kohtalo puuttui peliin julmalla tavalla ja vei vakinaaraan, juuri sen linnun, joka oli antanut kaikkensa pöntön puolesta. Linnun, joka oli tappanut kirjosiepon ja häätänyt pois talitaisparin, kaksi sinitiaista ja pari muutakin kirjosieppoa. Näytelmä, jonka vain pönttökamera tarjosi minulle.

Kissa tappoi vakinaaraan, hetkessä kaikki oli ohi ja sinitiaisista vihaisin oli poissa. Vakikoiras jäi hämmentyneenä perään huutamaan varoitushuutoja. Seuraava aamu valkeni hiljaisena, kaikki vakinaaraan yksitoista munaa olivat pöntössä vailla suojaa.

Vaan elämä voitti sittenkin. Kirjosieppokoiras huomasi vapaan pöntön ja houkutteli paikalle naaraan. Naaras rakensi vakinaaraan munien päälle pesänsä, muni kuusi munaa ja jäi hautomaan. Munista kuoriutui kuusi pientä poikasta.

Kuusi poikasta, jotka eivät ole enää niin pieniä.

Nyt on hiljaista, mutta toisinaan lenkillä ollessani ulkoa kuuluu kirjosiepon lentopoikasten kutsuääniä. Edessäni on nyt loppukesän lämpö, syksyn tuulet ja talvipäivänseisauksen pimeys.

Mutta ehkä jonain päivänä kuulen taas sinitiaisen laulun.

Silloin tiedän, että kohta on taas aika.

maanantai 2. heinäkuuta 2012

Poikaset lähtivät - Pesintäkausi 2012 on päättynyt!

Aamulla pöntössä oli vielä kolme poikasta, kahden aikoihin enää yksi ja nyt on sekin tiessään. Dramaattinen, satoja taisteluja ja kaksi kuolonuhria vaatinut pesintäkausi 2012 on onnellisesti ohi.

Valitettavasti en vielä pääse käsiksi videoihin. Kaikkien poikasten pesästälähdöt tulivat kyllä nauhalle, mutta vasta lomalta palattuani voin editoida niistä Youtube-kelvolliset videot. Lomalta palattuani siivoan myös pöntön, otan kameran pois ja kirjoittelen sitten tänne blogiin pidempää koontia tämän monivaiheisen pesintäkauden käänteistä.

Tässä vaiheessa haluan kuitenkin kiittää lämpimästi kaikkia, jotka tavalla tai toisella olivat mukana kanssani seurailemassa pesintäkautta 2012. Erityiskiitokset kommentoijille mukavista ja asiallisista kommenteista, niitä on aina kiva lukea! Ensi vuoden huhtikuussa on aika aloittaa taas alusta.

Nyt on kovin hiljaista.