lauantai 31. joulukuuta 2011

Hyvää uutta vuotta!

 Uusi vuosi alkaa 12 tunnin kuluttua. Nyt on hyvä muistella mennyttä lintuvuotta.

Viime lintuvuodesta nousee ensimmäisenä mieleen tietenkin pönttökamera. Sen unelman toteutuminen, joka minulla oli ollut jo pitkän aikaa. Sain seurata sinitiaisten perhe-elämää aivan lähietäisyydeltä.

Näin ensimmäisen vierailun pöntössä ja taistelun talitiaisten kanssa. Näin, miten ensimmäiset pesänrakennusmateriaalit kannettiin sisään. Olin mukana sinitiaisten välisessä taistelussa ja näin, miten kirjosieppo koetti tunkeutua sisään ja tuhota munat. Sain todistaa, kun poikaset kuoriutuivat ja kun emot kantoivat niille niiden ensimmäiset ateriat. Näin ensimmäiset sulkatupet, silmien avautumisen ja ensimmäiset siipienvahvistusharjoitukset. Huolestuin poikasen katoamisesta ja jännitin mukana, kun kissa hiipi pöntölle ja koetti onneaan vielä toistamiseen, saamatta kuitenkaan enää saalista. Seurasin myös tarinan lopun ja näin, kun seitsemän terhakasta sinitiaisenalkua kohosi siivilleen ja jätti pöntön.

Nyt pönttökamera odottelee kevään tuloa kaapissani. Helmi-maaliskuussa otan pöntön pois puusta ja rakennan kameralle paremman kotelon siihen päälle, ja sitten maalis-huhtikuussa aikataulujeni mukaan asetan pöntön kameroineen uudestaan esille. Ei siihen ole enää kuin muutama kuukausi!

Vuoteen mahtuu kuitenkin myös pari huonompaa hetkeä. Eniten kirpaisi pienen lentopoikasen kohtalo, johon olisin ehkä itse voinut vaikuttaa, sekä tietenkin tuo kissan nappaama poikanen. Myös (todennäköisesti) luonnollisen kuoleman kokenut peippo sekä ikkunaan törmännyt tilhi lepäilevät nyt pihamännyn juurella.

Yhden rajapyykin saavutin tänä vuonna myös, sillä tein omat lintusivuni. Vastaisuudessa sivujen sisältöä olisi vielä tarkoitus laajentaa ja lisäillä sinne hiljalleen "oikeaakin" tietoa, nythän suurimman osan sivujen sisällöstä muodostavat nuo sarjakuvani. Sivut ovat kuitenkin varsin lemmikkilintupainotteiset, mutta mainittava asia myös tässä blogissa. Lemmikkilintumaailman suuriin hetkiin lukeutuvat myös ensimmäiset lintupäiväni. Nekään eivät suoraan kuulu tähän blogiin, mutta mainittakoon silti.

Myös muita, pienempiä asioita on lintumaailmassa sattunut vuoden mittaan. Tällä hetkellä itselleni suuri asia on se, että alan hiljalleen voittaa lintulaudalla vierailevien sinitiaisten luottamusta. Yksi tinteistä tulee jo syömään kädessä olevan, kuperan puunpalan päältä siemeniä! On mahtava tunne, kun saa olla niin lähellä noita upeita eläimiä ja tietää, että ne todella luottavat ja tietävät, ettei minua tarvitse pelätä. Hetket, jolloin linnut ovat olleet lähelläni, lukeutuvat myös kirkkaimpiin muistoihin lapsuudestani.

Mitäpä ensi vuonna? Pönttökamera tietenkin. Toivottavasti tekniikka pelaa ja tintit saavat jälkikasvua. Lisäksi jatkan luottamuksen rakentamista tinttien kanssa ja koetan hiljalleen totuttaa niitä syömään suoraan kädestäni. Se olisi todellinen saavutus, sillä en ole koskaan eläessäni saanut pitää lintua kädelläni!

Tätä näkyä odotellessa... HYVÄÄ UUTTA VUOTTA!

tiistai 27. joulukuuta 2011

Fiksuja nuo varislinnut

Sainpas lopulta videolle närhen ruokailua. Se on keksinyt tavan syödä lähes loppuunkulutettua rasvasiementankoa; se nostelee tangon orrelle, pitää siitä kiinni jaloillaan ja syö siitä. Pahoittelen huonoa kuvanlaauta.


Tänään noita varislintuja on muutenkin ollut paljon vierailulla. Äsken käväisi harakka, mutta se on niin pahuksen arka, että pienestäkin liikkeestä pakeni kauemmas. Harmaapäätikkoja ei ole näkynyt ollenkaan.

torstai 22. joulukuuta 2011

Hyvää joulua!

Vuosi sitten laitoin tänne blogiin tällaiset maisemakuvat. No, onhan sitä lunta nytkin joku sentti maassa, mutta jouluaatoksi lupaillaan vesisadetta...

Vuoden pimein pävä alkaa kääntyä iltaa kohden. Äsken kävin lintulaudalla napsimassa lähikuvia, mutta eipä niistä nyt mitään huippuja tullut. Julkaistakoon silti parhaat.

Hyvää joulua kaikille!





lauantai 17. joulukuuta 2011

Päivityksiä

Viime kerrasta onkin jo kulunut aikaa, mutta eipä lintumaailmassa mitään suurempia mullistuksia ole tapahtunut. Lumitilanne on vähän niin ja näin -yhä paikoitellen on maa valkoisena, mutta nyt satelee taas lisää. Saa nähdä, tuleeko joulusta valkoinen!

Viime kirjoituksen jälkeen olen bongannut lintulaudalta ainakin viherpeipon, 2 närheä, pikkuvarpusen ja järripeipon. Harmaapäätikkoja ei ole näkynyt, vaikka nykyään lintulaudalla on jo rasvasiementanko. Kerran maassa kyhjötti pörröinen punatulkku, jolla oli vaikeuksia päästä lentoon -salmonellaa? En ole kuitenkaan muita sairastuneita nähnyt ja tuostakin kerrasta on jo sen verran aikaa, että tuskin lintulaudalla nyt suurempaa tautia on liikeellä.

Päivä on lyhimmillään, vielä kolme minuuttia lyhenee ennen kuin alkaa taas valostua. Ja viikko jouluun, huhhuh!