sunnuntai 26. kesäkuuta 2011

Hukkunut linnunpoikanen

Olin mökillä. "Mikäs tuolla on?" iskä yllättäen kysyi. Katsoin vedenpinnassa näkyvää olentoa. Aluksi se näytti aivan uivalta piisamilta, joita on paljon rannassamme. Ei -se onkin lintu. Jonkin sorsalinnun poikanen? Ei, ne osaavat uida ja tuo lähinnä räpiköi. Se oli veteen tippunut linnunpoikanen.

Paniikki. Nyt pitäisi toimia äkkiä. Uisinko hakemaan linnun? Revin jo paitaa päältäni, mutta sitten tajusin, että lintu oli ajautumassa matalikolle, jossa ei pystyisi uimaan.. Juoksemista pitkin rantaa. Haavi! Kurkottaisinko linnun laiturilta haavilla? Ei, en ylettynyt, lintu oli liian kaukana. Sitten sen keksin, hakisin linnun veneellä!

Veneen laittamisessa valmiiksi kesti turhauttavan kauan. Lintu ei enää räpistellyt, kun lopulta työnsin veneen vesille ja soudin huimaa vauhtia hakemaan pientä. Nostin sen vedestä haavilla nopeasti. Lintu ei reagoinut.

Vein linnun rantaan ja laitoin sen lämpimille rantakiville lepäämään. Minuutit kuluivat, mutta lintu ei liikahtanutkaan. Lopulta oli vain pakko myöntää, että se oli kuollut...






























Hetken päästä kykenin hautaamaan linnun. Se pääsi lepopaikkaan ison kiven juurelle.

















Mikä linnun sitten loppujenlopuksi tappoi? Kylmä vesi on tietysti ensimmäinen epäilty -lintu kun paleltuu kovin herkästi, ja lisäksi se saattoi vetää vettä keuhkoihinsa. On kuitenkin mietittävä myös, miksi lintu putosi järveen. Jokin peto saattoi olla napannut linnun, mutta se pääsi karkuun. Tähän viittaisi linnun kaulassa ollut "reikä". Peto oli ehkä vahingoittanut linnun sisäelimiä, se oli ehkä puhkaissut kaulavaltiomon ja lintu oli vuotanut kuiviin. Jos näin on, ei lintu olisi selvinnyt, vaikka olisinkin saanut sen ajoissa kuiville. Veteen putoaminen viittaa myös siihen, ettei lintu osaa lentää, joten kauanko tällainen lintu olisi pärjännyt julman luonnon armoilla?

No, oli miten oli. Pieni on nyt kuitenkin vapaa tuskistaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti