maanantai 23. kesäkuuta 2014

Pesintäkausi 2014 on päättynyt!

Yhdeksän niitä lähti, kaikki kuoriutuneet siis selvisivät. Kaikista sain jotain ulkokameramateriaaliakin, tosin tokavikasta vain yhden still-kuvan verran.  Kaikkien siivet kantoivat.

Ja - ainakin yksi niistä oli hn:n ja pk:n vaavi.



Pesintäkausi 2014 jäi mieleen hyvänä ja onnistuneena. 9 lentokykyistä poikasta on ennätys tässä pöntössä. Kukaan ei kuollut (ellei sitä epäonnista pörriäisparkaa lasketa), mikä on sekin historiallista. Mt:n hurja valtaus kesken pesinnän jäi mieleen vaikuttavana esimerkkinä siitä, että sinitiaisetkin voivat olla eteviä valloittajaluonteita - jopa sieppojakin etevämpiä! Kissa ei vienyt minulta ketään, vaikka uteliaita nelijalkaisia pyörikin pöntöllä todella paljon yhteen aikaan. Jopa orava kävi jyrsimässä lentoaukkoa, mutta jäi saaliitta.

Sitten se lupailemani yllätysvideo, pesintäkauden 2014 poikasten kasvutarina. Video, jota olen rakentanut päivä päivältä pienten lintujeni kasvaessa.



Ensi vuodesta en ikävä kyllä osaa sanoa mitään. Muutan pois kotoa opiskelemaan, mutta kaikki muu onkin vielä auki. En todellakaan osaa sanoa mitään pesintäkaudesta 2015. Mutta - jos jään tauolle, toivon vielä jonain päivänä voivani palata tämän kovin tärkeän ja mahtavan harrastuksen pariin.

Pesintäkausi 2014 oli minulle henkilökohtaisesti hyvin tärkeä. Se oli ehkä viimeinen pesintäkausi johonkin aikaan. Se oli vakinaaraan kuoleman jälkeen seuraava sinitiaisen pesintä ja vuoden 2011 jälkeen ainoa onnistunut sellainen. Sen onnistuminen oli tärkeää minulle.

Muistan yhä sen hetken, kun pk ensi kerran sujahti sisään pönttöön. Muistan sen illan, kun juoksin kissojen perässä ja hääsin niitä pois nukkuvan hn:n luota. Muistan sammalverhon, jonka alla hn nukkui ja sammaleen, jonka utelias pk tipautti vahingossa pois pöntöstä. Muistan pörriäisen, jota hn kovin pelästyi. Hämmennyksen, kun mt tupsahti pönttöön lk:n kanssa ja järkytyksen, kun munaa odottava hn joutui jättämään pönttönsä. Ensimmäinen vaavi pöntössä näytti niin kovin pieneltä, mutta toukan voimalla ne kaikki kasvoivat kolmessa viikossa isoiksi tinteiksi.

Poikasten lähtöjä odotellessani selailin koneelta pesintäkauden aikaisia kuvia. Yllättäen sain kuvista idean, laitoin ne kaikki järjestyksessä Uleadiin ja rakensin niistä pesintäkauden 2014 tarinan. Alun perin siinä oli myös musiikki, mutta ikävä kyllä jouduin luopumaan siitä. Halusin silti jakaa sen myös nettiin.

Pesintäkausi 2014 on päättynyt, mutta tämän videon myötä voin koska vain palata sen tarjoamiin muistoihin, kohokohtiin ja tärkeimpiin hetkiin. Sen myötä haluan myös kiittää kaikkia mukana eläneitä ja pesintäkautta seuranneita niin blogin kuin Youtubenkin puolella.

Kiitos kaikille! Ja yritän kyllä pitää luontoblogin kohtalaisen aktiivisena myös jatkossa :)

3 kommenttia:

  1. Kiitos sinulle <3
    Hyvää jatkoa ja jaksamista opiskeluun!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja kiitos sinulle aktiivisesta seurailusta ja kommenteista, niitä oli kiva lukea! :)

      Poista
  2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista